Virpi Hämeen-Anttila: "Hyvän miehen kuolema"

 

 

 

 

Virpi Hämeen-Anttila: ”Hyvän miehen kuolema”

Karl Axel Björkin tutkimuksia, osa 11

Otava 2024

324 sivua

 

Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarja Karl Axel Björkistä on ehtinyt jo 11. osaansa ja sen vetävyys säilyy edelleen vahvana.  Sarjan vetovoimaa tukee se, ettei kirja ole yksinomaan dekkari, vaan paljon muutakin. Kirjasarja kuvaa tarkasti ja hyvin 20-luvun Helsinkiä kaupunkina ja kuvausta tukevat niin kirjan sisäkansissa olevat kartat kuin kirjassa oleva luettelo vanhoista kadunnimistä. Itse kaupungin lisäksi kirja kuvaa niin ihmisten elämää kuin yhteiskunnallistakin tilannetta. Björkin elintason noustessa myös hänen elämässään näkyy muutos asumisolosuhteissa, pukeutumisessa ja myös aterioiden sisällössä. Kiroissa näkyy myös elintason ja asumisolosuhteiden erot eri kaupungin eri osissa. Pitkänsillan takana oleva kaupunki elää aivan erilaista elämää kuin kantakaupunki. Myös yhteiskunnasta tilannetta kuvataan hienosti. Björk ottaa varovaisesti kantaa jopa naisten palkkauksen tasoon. Nuorten naisten moraalia valvottiin tarkasti, ainakin yläluokan lasten osalta. Björkin kahdenkeskiset hetket morsiamensa kanssa ovat hyvin rajoitettuja.

Kirja on myös erinomainen dekkari.  Ongelmien ratkaiseminen perustuu hyvin pitkälle perinteiseen salapoliisityöhön. Toimintaa ja tapahtumia kuitenkin riittää ja kirjailija luo taustalle jännityksen ja pelon ilmapiirin, jonka vuoksi kirjan lukemista ei malttaisi keskeyttää. Hienoa on lisäksi, miten rikosten taustalle löydetään syitä, jotka eivät syyllistä pelkästään rikosten tekijää, vaan osoittavat myös yhteiskunnalliseen epäoikeudenmukaisuuteen, kohteluun ja syrjäytymiseen.

Kirjassa rikollisen lapsuuden kokemukset ja niiden epäoikeudenmukaisuus ja kasvaminen kasvatuslaitoksissa, johti rikolliselle polulle. Tämä kehitys ei ole välttämätön ja ensimmäistä kertaa sarjassa paljastettavat Björkin lapsuuden kokemukset osoittavat, että toisenlainenkin polku on mahdollinen. Se on kuitenkin usein kiinni meistä muista, epäoikeudenmukaisuutta kokeneen lapsen ympärillä olevista.

Hyvin monet, niin minäkin, lukevat kirjaa enemmänkin Karl Axel Björkin elämäntarinana ja kehityskertomuksena.  Kirjan muutkin henkilöt ovat tulleet niin tutuiksi, että heistä ollaan enemmän huolissaan kuin siitä selviävätkö rikokset. Tämä on hieno juttu, näin kirjat kokemalla niistä ja niiden yhteiskunnallisista ulottuvuuksista saa paljon enemmän irti. Nostan tässä esille vain yhden kiinnostavan asian - Björkin naissuhteet. Viimeisten kirjojen perusteella näyttäisi siltä, että Björkin suhde yläluokkaan kuuluvaa Lisbetiin olisi etenemässä avioliittoon asti. (häät on suunniteltu kevääksi). Björkin elämään kuuluu kuitenkin kaksi muutakin naista, Ida ja Katja. Kirjassa Björkin pohtii asiaa:

”Mutta eihän hän voinut valita kolmea naista yht’aikaa, vaikka hänellä oli lämpimiä tunteita heitä kaikkia kohtaan. Hän piti Idasta eri tavalla kuin Lisbetistä ja Katjasta taas täysin omalla tavallaan. Lisbet oli se, johon solmitut siteet olivat vahvimmat ja kiinnittyivät toisiin siteisiin, jotka olivat hänelle tärkeitä.”

Tiedän että moni lukija pelkää Björkin menettävän Lisbetin. Minun suosikkini Björkille on kuitenkin Ida, mutta hoitakoon Björk omat sotkunsa.

Virpi Hämeen-Anttilan 11. Karl Axel Björk kirja ”Hyvän miehen kuolema” on erinomainen ja kiinnostava jatko sarjaan. Edellisien osien mukaisesti kirja ei ole pelkästään dekkari, vaikka ongelman ratkaisu tapahtuu hienosti perinteisen salapoliisiromaanin tyyliin. Kirja on myös yhteiskunnallinen romaani, kuvaus 20-luvun Helsingistä ja sen elämästä. Ja ennen kaikkea osa Karl Axel Björkin elämäntarinaa. Nautinnollinen lukukokemus.