Hae tästä blogista

maanantai 24. huhtikuuta 2023

Iain M. Banks: "Muista Flebasta"


 

 

 

 

Iain M. Banks: ”Muista Flebasta”

Aula & Co 2023

573 sivua

Toinen korjattu painos (ensimmäinen  suomennettu  painos 1993)

Suomentaja. Ville Keynäs  (Hän on suomentanut  myös ensimmäisen painoksen)

Englanninkielinen alkuteos ”Consider Phlebas”, 1987

 

”Muista Flebasta”  on Iain M. Banksin ns. Kulttuuri-sarjan aloitusteos. Esittelytekstissä todetaan, että kirja on ”tyrmäävän vahva ja mielikuvituksellinen avaruusooppera, jonka mittakaava ylittää inhimillisen käsityskyvyn”.  Samaa  voidaan sanoa koko Kulttuuri-sarjasta. Mutta käsityskyvyn  ylittämisen  lisäksi kirjat  ovat  onneksi  paljon  muutakin. Ne  ovat utopistisia  kuvauksia  tulevaisuudesta, yhteiskuntien  rakenteista  ja toiminnasta. Ja vaikka  avaruudellinen  aspekti  ei toteutuisikaan Banksin  hahmottelevalla  tavalla, ovat useat  kirjan esittämät  asiat  ajankohtaisempia  kuin ehkä ymmärrämmekään. Näitä  ovat mm. suhtautuminen  tekoälyyn,  toisiin kulttuureihin  ja uskontoihin, salaliittoteorioihin  jne.

Minusta yksi kiinnostavimpia  asioita  kirjassa  on koneiden, tekoälyn ja lopulta niistä rakentuvan ”mielen” osuus Kulttuurin  yhteiskunnan  toiminnassa  ja päätöksenteossa. Banksin  kirja antaa paljon  mietittävää  kun  yhteiskunnassa  tehdään  päätöksi  tekoälyn käytöstä  ja sen  soveltamisesta  yhteiskunnassa. Pahimmillaanhan tekoälyä käytetään  inhimillisen  vastuun  siirtoon  päätöksenteossa. Esim. päätökset leikkausjonoihin pääsystä ja  vastaavista  jätetään pois  muka tasapuolisuuden  päätöksenteon  nimissä. Kuitenkin lopulta poistetaan  inhimillisyys  ja  vastuu. Tämä kehitys muuttaa  vähitellen koko  yhteiskuntaa. Banksin  kirjassa  on  koneiden asemasta  hieno  pätkä  ja  lainaan  sitä  tähän.

”Ei ollut epäilystäkään, ettei Kulttuuri olisi luottanut nimenomaan koneisiinsa parhaillaan käynnissä olevan sodan taktiikoissa ja strategioissa. Voitiin jopa väittää, että Kulttuurin muodostivat sen koneet, että ne edustivat sitä olennaisemmalla tasolla kuin yksikään ihminen tai ihmisryhmä. Ne Mielet, joita Kulttuurin tehdasalukset, turvalliset kiertorenkaat ja suuremmat SJA:t tuottivat, olivat kehittyneimpiä materian yhteenkasautumia, mitä linnunradasta löytyi. Ne olivat niin älykkäitä, ettei kukaan ihminen voinut edes ymmärtää, miten älykkäitä ne olivat (ja koneet itse taas eivät olisi onnistuneet kuvailemaan sitä niin rajalliselle elämänmuodolle).”

 

Kirjan taustalla on idriläisten  ja Kulttuurin  välinen  sota. Tarinassa se  keskittyy karanneen, tunnistamattoman ja ominaisuuksiltaan poikkeavan Mieleen, jota  kummatkin  osapuolet  etsivät. Tuon  tarinan  kautta paljastuu  sodan  mielettömyys, tarpeettomuus  ja  raakuus. Ei  ole  kaukaa  haettu,  jos  tarinan  takaa  löytää  yhtäläisyyksiä nykyiseen  ja  lähiaikojen  konflikteihin  maapallolla. Lainaan  tähän  myös  pätkän  kirjan  lopusta jossa Kulttuuri  arvioi  sodan  vaikuttimia.

”Kuten Kulttuuri alusta alkaen tiesi, se oli uskonsota, sanan täydessä merkityksessä. Kulttuuri lähti sotaan turvatakseen oman mielenrauhansa: ei enempää. Mutta tuo rauha oli Kulttuurin arvokkain omaisuus, kenties sen ainoa aarre.”

Kirjassa on paljon muutakin.  Se siltään kauniin rakkaustarinan,  kuvauksen erilaisten  ihmisten, jopa vihollisten, välisten  suhteiden  kehittymisestä. Uskomattoman  hienon ja todellakin  uskomattoman tarinan salaliittoteorian tai oikeastaan  uskonnollisen hurmoksen  varassa  elävästä  ryhmästä. Näitähän  meille  syntyy  sosiaalisen  median  myötävaikutuksella  jatkuvasti. Kirja osoittaa  sellaisen  äärilaidan.

Uusi suomennos  on helppolukuinen, ainakin  minulle,  joka  en  kiinnitä olennaista  huomiota teknisiin tai  tietoteknillisiin  termeihin. Tärkeintä  on kuitenkin  se,  että  uuden  suomennoksen  kautta  saataisiin uusikin  sukupolvi  tutustumaan Iain M. Banksin  utopistiseen  tulevaisuuteen.

Iain M. Banksin kirjaa ”Muista Flebasta”  kutsutaan  utopistiseksi avaruusoopperaksi. Vahva kuvaus sekin,  mutta siitä  huolimatta  kirja  on paljon  enemmän. Siitä  löytyy paljon  yhteyksiä  nykyhetkeen, yhteiskunnan  kehitykseen, tekoälyn asemaan, moraaliin, suvaitsevaisuuteen  ja myös sotien syntymisen perimmäisiin syihin.  Siitä löytyy kauneutta, rakkautta, kokonaisuuksien  ymmärtämistä, julmuutta ja kaikkea  mitä elämä  on. Ja  tämä on vasta  alkua. Banks:n Kulttuuri sarja voi avata uusia ajatuksia  maailmaan  ja tulevaisuuteen. Tästä on hyvä aloittaa.

Kun tässä on kyseessä  uusi  suomennos  niin kerrottakoon,  että  kirjan  mottona  olevasta T. S. Eliotin runosta ”Kuolema vedessä”, jonka loppu on kirjassa Lauri Viljasen  suomentaman,  on myös ilmestynyt  uusi  suomennos 2020. Suomentaja Markus Jääskeläinen. Uudessa  suomennoksessa  tuo osuus  kuuluu  näin:

                       ”Pakana tai juutalainen

oi sinä joka väännät ruoria ja katsot tuuleen,

ajattele Flebasta, joka kerran oli pitkä ja komea kuten sinäkin.”

Ehkä kuitenkin tuon vanhan suomennoksen ”tähystät tuulenpuolta” on kauniimpi.