Iida Rauma: "Hävitys, Tapauskertomus"

 

 

 

Iida Rauma: ”Hävitys, Tapauskertomus”

Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2022

400 sivua liitteineen

 

Iida Rauman  kolmas  kirja ”Hävitys” on tärkeä, todenmukainen  ja  järkyttävä  kirja kiusaamisesta mutta  myös  muusta hävityksestä. Perinteemme  ja  historiamme hävittämisestä taloudellisen  voiton  ja ns. kehityksen  nimissä. ”Kehityksen”  joka  loppukädessä  johtaa maapallomme  tuhoutumiseen. Kiusaaminenkin  on  selvästi  ihmisen  ja  hänen  itsetuntonsa  hävittämistä. Nämä  erilaiset  hävittämiset  kulkevat  kirjassa  hienosti  rinnakkain, vaikka  kiusaamisteema  on  ylivoimaisesti  parhaiten  ja  voimakkaimmin  esillä. Kiusaamisen  merkitys  on kiteytetty  hienosti A:n ajatuksissa,  kun  hän  kirjan  loppupuolella  näkee kiusaamisen  vastaisen  mainoksen ”Sanat  jättävät  jäljen”.

”…Oli mahdotonta kuvitella kiusaajia, jotka pysähtyisivät mainoksen äärellä, kokisivat  hurjan valaistumisen siitä, että  niiden  toiminta tuottikin kärsimystä. Päinvastoin Ikuiset arvet  ja Sanat jättävät jäljen - kampanjathan olivat  eräänlainen palkinto, A sanoi, tunnustus siitä, että systemaattinen työskentely oli johtanut tavoiteltuun tulokseen. Isku  oli osunut, se oli aiheuttanut kipua ja nuo vastenmieliset  julisteet vain täydensivät väkivallan viestimällä sen  kohteelle, että siinähän  olet ja pysyt, ikuisesti arpeutuneena, lopun ikääsi  kantamassa kaltoinkohtelun merkkejä, elämä käytännöllisesti katsoen piloilla.”

Kiusaamis-teemaa  käsitellään  kirjassa  hyvin  kokonaisvaltaisesti  ja  monipuolisesti. Kiusaamista  ei esiinny  vain  oppilaiden välillä  eikä  hyväksikäyttö  ole  vain  seksuaalista. Näihin  voi syyllistyä  myös  opettaja mm. erilaisten  suosikkijärjestelmien, omien taipumustensa, vallanhimonsa ja  halujensa  kautta. Kiusaaminen  voi  olla  myös  rakenteellista. Itse  olen kotoisin kaivospaikkakunnalta  ja  siellä  rakenteellinen  syrjiminen  oli  toteutettu järjestelmällisesti. Sen aikaisessa  keskikoulussa  meillä  oli  kolme  rinnakkaisluokkaa. A-luokassa  olivat  maanviljelijöiden  lapset, B-luokassa  herrojen  pennut,  ja C-luokassa työläisten  kakarat. Maanviljelijöiden ja  työläisten  lasten  välillä  ei  juurikaan  eroja  ollut,  mutta  ns. herrojen  pennut  olivat  eliittiä. Yleensä  tällaisetkin  luokittelut hoidettiin  hienovaraisemmin  mutta  kuitenkin  niin,  että  kohteet  sen  tunnistivat.

Kirja  erittelee  perusteellisesti myös  sitä,  ettei  kiusaaminen  ole  kiusatun  syy, vaikka  hänestä  usein  tehdäänkin  vähintään  osasyyllinen  outouden  tai  erilaisuuden  takia. Tämä  on tärkeää,  sillä  niinhän kiusaamista  vieläkin  perustellaan. Kiusattu  toimii  ikään kuin  hyväksyttyjen  normien  ulkopuolella  ja  ansaitseekin  tulla  kiusatuksi.  Pukeutuu  väärin,  on väärän  värinen  puhuu  oudosti, tietää  liikaa.

Kirjan  hienoimpia  asioita  on,  että erityisesti A:n  kohdalla  se  liikkuu  voimakkaasti  ja  aidosti  tunteiden  tasolla. Tunteiden  kauttahan  juuri  kiusaamisen  kokemus  välittyykin ja  jos  ne  sivuutetaan,  ei  kiusaamisen vaikutuksia  voida  korjata.  Kiusaamistapauksia  selviteltäessä  opettajat  ja  kuraattorit  hakevat  lähes  aina  kompromissia  ja  silloin  tunteet  ja  kokemukset  sivuutetaan ja  sovittelu  toimii kiusaajan  eduksi.  Nämä  asiat  tulevat  kirjassa  erinomaisesti  esille.

Kiusaamisen  moninaisuus  tulee  kirjassa esille  myös  kahden  kiusatun A:n  ja Iran  kokemusten,  tuntemusten  ja  käyttäytymisen  kautta. Jokainen  kokee kiusaamisen  eri  lailla  ja  vaikutukset  ovat  erilaisia. Aina  ne  ovat kuitenkin  tuskallisia  ja  arpeuttavia.

Kirja jakautuu  kolmeen  osaan. Ensimmäinen  osa  on eräänlainen  johdanto  ja  siihen  liittyy A:n kokemuksia  opettajana  ja  hieno  kuvaus  myös  vanhasta Turusta  ja  sen  tuhoamisesta. Toinen  osa on perusteellinen  erittely  kiusaamisesta, erityisesti A:n kokemusten  kautta. Kolmas  osa on eräänlainen  arvio  kiusaamisesta  ja  kuvaus  kahden  kiusatun  kohtaamisesta  sekä  hyvin  mielenkiintoinen  kuvaus vanhasta Turusta  ja  sen  hävittämisestä.

Vanhan Turun kuvauksista  olisi  ollut  ainesta  omaankin  kirjaan,  mutta  hienosti  ne  sopivat  tähänkin  kokonaisuuteen. Muutamia  vuosia  sitten  kiertelin Turkua Mike Pohjolan  kirjan ”1827” pohjalta. Etsin Turun paloon  liittyviä  paikkoja.  Turku  tuli  sen  kautta  aivan  eri  tavalla  lähelle. Iida Rauman  kirja antaa tällaiseen  tutustumiseen  vielä  paljon  enemmän  aineksia. Tutustuminen kirjan  paikkoihin  taitaa  olla  ensi  kesän  ohjelmassa.

Iida Rauman kirja ”Hävitys” kertoo  hävityksestä  monella  tasolla,  mutta  kirjan tärkein  sisältö  on koulukiusaamisen  armottomassa, totuudenmukaisessa  ja  järkyttävässä  kuvauksessa. Tämä  on  tärkeä  kirja  vanhemmille,  opettajille ,kuraattoreille  ja  kaikille nuorten  ja  lasten  kanssa  työskenteleville. Tärkeää on,  että  kirja  puhuu  asioista monipuolisen kattavasti, kiusaamista  on  hyvin  erilaista, ja ennen kaikkea  kiusatun  tunteiden  ja kokemusten  kautta.  Jos  emme  tunnista  tai  halua  nähdä  kiusaamista aidosti,  hävitämme  kiusatun  itsetunnon, tuhoamme onnistumisen  kokemuksen  ja  jätämme hänen  sieluunsa  ikuiset  arvet. Rankka, erinomaisesti  kirjoitettu  ja  tärkeä  kirja.