Gothic Modern 1875 – 1925
Pimeydestä valoon
Julkaisija Kansallisgalleria/ Ateneumin taidemuseo
Kirjan suunnitteluun ja toimittamiseen liittyvät henkilöt on lueteltu teoksen lopussa.
Kävin toiseen kertaan kiertämässä Ateneumin Gothic Modern -näyttelyn, sillä se on hienoin ja vaikuttavin näyttely aikoihin. Tällä kertaan hankin näyttelystä kertovan kirjankin. En kutsuisi sitä näyttelyluetteloksi sillä kirja on paljon enemmän. Lainaan tähän alkuun kirjaan esipuhetta, jossa Ateneumin johtaja Anna-Maria von Bonsdorff kertoo näyttelystä ja kirjasta:
”Gothic Modern -näyttely avaa uudenlaisen näkökulman moderniin taiteeseen valottamalla aiemmin näkymättömiin jäänyttä kertomusta siitä, miten taiteilijat Pohjoismaissa ja Pohjois-Euroopassa löysivät uudelleen keskiajan. Näyttelyn aikajänne ulottuu vuodesta 1875 vuoteen 1925. Näyttely ja sen yhteydessä julkaistava tieteellinen näyttelyluettelo nostavat esiin keskiajan ja varhaisrenessanssin merkityksen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteen keskeisenä innoituksen lähteenä, joka ylitti kulttuurien ja kansakuntien rajat kattaen myös ensimmäisen maailmansodan ja sen jälkivaikutukset. Gothic Modern -näyttely tuo esiin keskiajan ja varhaisrenessanssin taiteen merkitystä vuosisadan vaihteen taiteelliselle modernismille.”
Näyttelyä ja kirjaa tekemässä ovat olleet Ateneumin lisäksi taidemuseot Wienistä ja Oslosta. Tämä on yhdistänyt hienosti suomalaisen taiteen eurooppalaiseen taiteeseen luonnollisella ja joskus yllättävälläkin tavalla.
Kirja syventää näyttelyn tarjoamaa kokemusta mutta ennen kaikkea se on taidekirja, joka kuvin ja tekstein perustuu Gothic Modern -taitseen liittyvään tutkimukseen. Kirjassa on seitsemän erillistä artikkelia ja runsas, hienosti toteutettu kuvitus.
Kirjan artikkelit ovat seuraavat:
Juliet Simpson: Kuviteltuja ja uutta luovia matkoja keskiaikaan
Anna-Maria von Bonsdorff: Moderni taide ja kuolemantanssi
Ralph Gleis: Luonnonvoimat
Vibeke Waallann Hansen: Edvard Munch ja gotiikka
Riitta Ojanperä: Kullervo, väkivalta ja erämaa – Akseli Gallen Kallela munkkina
Marja Lahelma: Kuolemantanssi Hugo Simbergin taiteessa
Timo Huusko: Tyko Sallisen Hihhulit, sen keskiaikaiset piirteen ja kansan kuvaaminen
Näyttelyn toteutus ja esillä olevat teokset, samoin kuin kirjaan valitut kuvat, täydentävät kirjan tekstejä. Minä opin mm. katsomaan Tyko Sallisen teoksia uudella tavalla.
Taidekirjana tämä teos on erinomainen siksikin, että sen aihepiiri on laaja. Uskonnollisista aiheista kansan kuvauksiin. Luonnonkuvauksista muotokuviin ja maalauksista grafiikkaan, patsaisiin ja alttaritauluihin. Tekijöitä on eri puolilta Eurooppaa ja suomalaiset solahtavat hienosti joukkoon.
Niille, jotka ehtivät vielä näyttelyyn (se on avoinna Ateneumissa 26.1.2025 saakka) annan vihjeeksi sen, että varatkaa riittävästi aikaa Matthias Grünewaldin, Itseheimin luostarin käyttöön maalaamalle, alttaritaululle, sillä se esitetään näyttelyssä ikimuistoisella tavalla. Sille on varattu oma huoneensa, jossa alttaritaulun eri osat avautuvat vähitellen. Katsokaan Marian kasvoja silloin kun enkeli kertoo, että hän tulee synnyttämään lapsen ja myös hänen katsoessaan syntynyttä lasta. En ole uskonnollinen mutta kokemus on ylimaallinen ja tunkeutuu vahvimmankin kuoren läpin. Vähän samalaisen kokemuksen saa Rainen Maria Rilken kirjasta ”Marian elämä” ja siellä runosta ”Marian ilmestys”. Alttaritaulun kuva on kirjassakin mutta se on siinä suljettuna. Taulu koostuu kaikkiaan yhdeksästä osasta. On sanottu, että alttaritaulu on ”maailman voimakkain kärsimyksen kuvaus”. Haluaisin mieluummin korostaa, että se on Marian osalta äitiyden onnen kuvaus.
Kiitos tekijöille tästä kirjasta. Heitä on paljon, joten en nimeä heitä erikseen. He ovat jokainen kiitoksen ansainneet. Kirja on sisällöltään upea mutta myös asultaan kaunis. Se ei jää hyllyyn pölyttymään, vaan jää varmasti käyttöön luettavaksi ja selattavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti