A.A.Milne: "Nalle Puh"

 

 

 

A.A.Milne: ”Nalle Puh”

80-vuotisjuhlakirja

Kuvittanut E.H.Shepard

Sisältää 10 ensimmäistä tarinaa

WSOY 2006, toinen painos

148 sivua

Suomentanut Kerstin Juva

Runot suomentanut Panu Pekkanen

Esipuheen suomentanut Alice Martin

 

Meidän  kaikkien  pitäisi  lukea Nalle Puh:ia  aika ajoin.  Sen  takia,  että  teemme liian  usein  itse  omasta  elämästämme ja kanssakäymisestämme  turhan  monimutkaista,  salailemalla  ja  peittelemällä  tosiasioita  ja tekemällä  todellisuutta  omista  kuvitelmistamme.  Niin tekee  välillä  myös Nalle  Puh,  mutta  hänen  elämässään  aito  todellisuus  saa  aina  voiton,  toisin  kuin  meillä  ihmisillä  ja  varsinkin  aikuisilla.

Nalle Puh kirjoissa osataan  elämään  suhtautua  oikealla  tavalla,  aidosti  innostuneesti, huumorilla  ja  tosiasiat  tunnustamalla. Silloinkin,  kun  tosiasiat  eivät  vastaakaan  omia  oletuksia.  Minusta  erittäin  hieno  ja  tätä  kuvaava  on  tarina ”jossa Puh ja Nasu menevät  metsälle  ja melkein  pyydystävät Tärpän”.

Tarinassa  Puh kiertää  ympyrää  ja  näkee  lumessa  jäljet,  joita  lähtee  seuraamaan. Puh  toteaa,  että  jälkien  aiheuttaja  on  todennäköisesti Tärppä. Nasu  liittyy  mukaan  ja  kierrettyään  ympyrän  he  näkevät, että  jälkiä  tulee  lisää. Yhdet  jäljet  näyttävät  erilaisilta, joten  mukana  on  myös  mahdollisesti  Särppä. Joka  kierroksella  jälkiä  tulee  lisää. Nasua  alkaa pelottaa  ja hän päättää  lähteä  kotiinsa. Onneksi  puussa  on Risto  Reipas,  joka  paljastaa,  että  jäljet  ovat  syntyneet  siitä,  että  Puh  ja Nasu  ovat  itse  kulkeneet  ympyrää. Jäljet  ovat  heidän  itsensä  tekemiä. Tarina  osoittaa  minusta  hienosti  sen,  kuinka  me  itse  olemme  usein  ongelmiemme  alkuunpanijoita, tai  ainakin  niiden  lisääjiä.  Kun  asia  paljastuu  Puh:lle  hän  toteaa: ””Olen ollut Hölmö ja Harhautunut” ja  lisäksi hän toteaa ”Olen Aivan Älytön Karhu.”” Kun ja jos mekin  joskus  tämän  oman  elämämme  osalta  oivallamme, on  tärkeää, että meilläkin  on  joku Risto Reipas,  joka lohduttaa sanomalla: ””Olet Koko Maailman Paras Karhu”.  Tai  vielä  parempaa, jos me  olemme se,  joka  sanoo  näin  ystävillemme.

Nalle Puh  kirjojen hahmot  ovat  tarkoin  harkittuja. Puh:ssa  on  enemmän  innokkuutta  kuin  harkitsevuutta. Nasu  on varman päälle  pelaava ja  vastuuta  pakoileva. Ihaa  on  masentunut  ja oikeastaan  myös  saamaton. Risto Reipas  on hahmo, johon  lukija  helposti  samaistuu ja hän on  onneksi sekä  rohkea  että  reipas, mutta  myös hyväntahtoinen  ja  muita  auttava. Näistä  löytää jokainen  kyllä itselleen  kaikkiin  elämäntilanteisiin  sopivan  hahmon, jopa  pöllöön  turvautumatta.   Ja  toivoittavasti  heidän  toimintansa  myös auttaa  meitä  ymmärtämään  itseämme.

Matti Pellonpää  ja Kari Väänänen  tekivät  Nalle Puh:sta  35  osaisen  sarjan  radioon.  Se  on  klassikko  ja   erinomainen  ja tärkeä,  sillä  inhimillisyyden  merkitys  ihmisten  elämän peruspilarina  on aina  vain yhtä  suuri  ja  ehkä  nykyään  entistäkin  tärkeämpi. Sille  perustalle  rakentuu  ihmisarvoinen  elämä  ja  maailma.

Jos  Nalle  Puh:iin  tarttuminen  tuntuu oudolta, saman  elämään  suhtautumisen  ja  elämän  ymmärtämisen  kokemuksen  voi  saada  esimerkiksi  aivan  liian  varhain  menehtyneen  kirjailijan Sinikka Nopolan  teoksista.  Mainioita  elämän  ohjekirjoja  ovat  mm.  ”Eila, Rampe  ja elämän tarkoitus”  ja enemmän  myös  hämäläisyyttä  luotaava ”Ei tehrä tästä nyt  numeroo”. Kiitos  työstäsi  ja  ajatuksistasi Sinikka Nopola. Viet kyllä  iloa  mukanasi  myös  sinne ajattomuuteenkin.