Hae tästä blogista

maanantai 3. tammikuuta 2022

Eija Tuomela: "Rehellinen sauna"


 

 

 

 

Eija Tuomela: ”Rehellinen sauna”

Kesuura Oy 2021

206 sivua

 

Sain viime  yönä  loppuun Eija Tuomelan mainion  kirjan ”Rehellinen sauna”. Sopivasti aamun  sähköpostissa  oli viesti tuntemattomalta joka  alkoi: ”Perintö…”. Kirjan  innoittamana  ohjasin viestin  sitä  lukematta  roskakoriin. Vähän  aikaa  mietittyäni  totesin,  että  sinne  meni  miljoonaomaisuus  ja  makea  elämä. Vielä  vähän  aikaa  mietittyäni  totesin  ettei  se  oikeastaan  harmita,  koska  kirjan  tuoma  lukunautinto  korvasi  ainakin  osan  tuosta  makeasta  elämästä  ja saattaa  olla  pysyvämpääkin.

Tämä  kirja  käsittelee lyhyissä  luvuissaan kevyen  tuntuisesti  mutta sisällökkäästi  monia  elämänalueita,  joita  pitää  koossa  oikeastaan  kaksi  asiaa. Toinen on suomalaisuus,  amerikansuomalaisuuden  kokemukset  ja  perintö ja  myös  se,  miten  näkyy  nykypäivässä.  Samalla siinä tulevat  esille suomalaisuuden  yleisemmätkin  piirteet, joita jollakin  tavalla  edustaa myös  sauna  ja  erityisesti ”Rehellinen sauna”.

Toinen kirjan osia  ylläpitävä  aihe  on  nettihuijaus. Tämän aiheen  vuoksi Eija Tuomela  on kutsunut  kirjaansa  rikosromaaniksi. Sitähän  kirja  ei  ole. Kirja  kuvaa kaikilta osin  elämää aidosti ja  kaikessa  raadollisuudessaan. Eli  kirja  on tarina elämästä ja miten  se meitä  kuljettaa.

Eija Tuomela  kirjoittaa mukaansatempaavasti  ja hauskasti  mutta  myös  niin, etteivät tärkeät  asiat peity  hauskuuden  alle. Kirjoitustyyli tekee  kirjan  helposti  luettavaksi ja  myös  sellaiseksi, ettei  kirjaa  malta päästää  käsistään.

Amerikansuomalaisuuden perinnön ja kokemusten  kuvaaminen on kirjan  tärkeintä  antia. Se  avaa  monelle  lukijalle  uudenlaisen  ja  aidomman  kuvan  suomalaisten  siirtolaisten  kokemuksista  ja  heidän  elämänsä  ankaruudesta. Aiheen vakavuutta  keventää  hienosti osio,  jossa  esitellään  miten  suomalaisten  perintö  näkyy   mm. paikannimissä.  Tärkeää  on  kuvaus suomalaisten  ja  intiaanien  yhteiselosta,  sitä oli myös saunakulttuurin  alueella. Suomalaiset  siirtolaiset  ja  intiaanit  olivat  samalla  tavalla  sorrettuja  väestönosia  ja usein hakeutuivatkin  yhteen.  Termi finntiaani  on  tullutkin  tutuksi  viime  vuosina. Eija Tuomelan  kirja  tuo  merkittävän  lisän tähän  asiaan  kertomalla Edward Trustworthy Stantonin  kokemusten kautta  finntiaanilasten kohtelusta. Kohtelusta,  joka ohjaa  hänen  elämäänsä  vielä  aikuisenakin. Stantonin  muistot reservaattien  lasten koulukodeista luvussa ”Tallinna, Viro”  ovat  järkyttäviä. Tässä pieni lainaus  kirjasta:

”Oli hän kuullut miten reservaatin lapsia haettiin kotoaan, erotettiin väkisin perheistään, suvustaan, katosi, kun heidät vietiin valkoisten kouluihin, pitkienkin matkojen päähän, joissa heistä oli tarkoitus piiskata intiaaneus pois ja saattaa heidät kristittyjen Jeesuksen helmaan väkisin. Valtio maksoi katolisille munkeille ja nunnille koulukotien ylläpidosta. Valitettavasti se yritettiin tehdä mahdollisimmanhalvalla ja monet kuolivat nälkään ja kulkutauteihin. Jotkut annettiin adoptoitaviksi valkoisiin perheisiin, joissa he kadottivat yhteydet perheisiinsä ja omaan kulttuuriinsa ja joissa monia pidettiin lähinnä kotiorjina, kuten Rickyä.”

Amerikansuomalaisuuden  ohella  kirjan  luvut  vievät  lukijan  eri  puolille  maailmaa. Minusta näiden  osioiden  tärkein  anti  on erilaisuuden  kuvaaminen. Meidän  on  opittava hyväksymään  maailmamme  moninaisuus  ja  erilaisuus  ja  ennen  kaikkea  ymmärtämään  sitä.  Näissä  jaksoissa  kuvataan  myös  tämän  maailmamme  arkea.  Pakolaisongelmaa Kreikassa  ja myös  Kaukoidän seksiturismia. Molemmat  ongelmia,  jotka  eivät  poistu  silmiä  ummistamalla,  vaan  ne  on  tuotava  selkeästi  esille.

Kuvaus  erilaisista  nettihuijauksista ja  siihen  liittyvästä  järjestäytyneestä  rikollisuudesta  on tärkeä  osa  kirjaa. Nettihuijauksista  puhutaan  paljon tiedotusvälineissä,  mutta  yhä  edelleen  monet  niihin  haksahtavat. Entistä  paremmin  nettihuijarit  osaavat  lähestyä  ihmisten  heikkoja  kohtia, kohtia  jossa  tarkkavaisuus  ja epäilyt  jäävät seksuaalisen  halun  tai uskonnollisen  vakaumuksen  alle. Kirjan  kuvaukset  opettavat  ihmisiä  varomaan  näitä  huijauksia  esimerkkien  avulla  paremmin,  kuin  mitkään  uutiset. Tästä  kiitos  kirjoittajalle.

Tämä kirja  tulee  luettua  ahmien. Se  käsittelee  monia  tärkeitä  asioita elämänmakuisesti, raadollisesti  ja  myös  hauskasti. Amerikansuomalaisuuden  kautta se  tuo  esille  perintöämme  mutta  myös  nykyistä  suomalaisuutta. Kirja myös yhdistää  nettirikollisuudet  kautta  meidät  maailmamme  kokonaisuuteen ja  myös  sen  erilaisuuteen. Kirja  on  helppo  lukea  mutta  antaa  paljon.

Blogissa  olevan  kirjan  kuvan  taustalle  laitoin  Sari Hirvan teoksen ”Maailmanpyörä”  sillä  tällaisessa  maailmanpyörässähän  me  tässä  maailmassa  olemme  ja   niin  myös tässä  kirjassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti