Imre Kertész: ”Lopetus”

 

 

 

 

Imre Kertész: ”Lopetus”

Otava 2006

123 sivua

Unkarinkielinen alkuteos ”Felszámolás” (2003)

Suomentaja Outi Hassi

 

Kertész on varmaankin meillä yksi tuntemattomimpia Nobel-kirjailijoita. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2002. Häneltä on suomennettu kuusi teosta, joista kolmen teoksen sarjaa, ”Kaddish syntymättömälle lapselle”, ”Tappio” ja ”Lopetus”, pidetään hänen parhaimpanaan.

Nyt on Kansallisteatteri ottanut syksyn 2026 ohjelmistoonsa teoksen ”Lopetus”. Kaivoin kirjan esiin hyllystäni sillä en muistanut siitä juuri mitään ja heti alkusivujen jälkeen päätin, että näytelmä täytyy käydä katsomossa, sillä kirjan tekstin lisäksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka siitä rakennetaan näytelmä ja mitä aiheita nostetaan esille.

Kirjan olennainen sisältöhän on oikeastaan näytelmän sisällä. Kirjan alussa ja lopussa on kohtaus näytelmästä, ja kohtaukset tavallaan sitovat kirjan tekstin yhteen. Kirja on hienosti kirjoitettu. Yksi kirjan pääteemoista voisi olla kirjailija B:n elämäntarina. Heti kirjan alussa B tekee itsemurhan, joten monet hänen elämäänsä liittyvistä olennaisista asioista eivät tule esille suoraan, vaan kiertoteitse. B:n tarinassa on paljon heijastuksia Kertész:n omasta elämästä ja sitä kautta kirjaan tulee mukaan Auschwitz.  Kirjan kirjailija B on syntynyt Auschwitzissa ja Kertész joutui sinne alle 16-vuotiaana. Keskitysleirin kokemukset eivät jätä ne kokeneita rauhaan ja niin kirjailija B elää niitä myös kirjassa. Näiden kokemusten vaikutusten kuvaukset ovat kirjan tärkeimpiä.

Toinen tärkeä teema on kysymys kirjailijan viimeisestä romaanista. Sitä jäljittää Keserũ. Hän on teoksessa kirjallisuustoimittaja, joka toimittaa B:n teokset ja ystävystyy hänen kanssaan. Keserũ:n kautta välittyvät kirjaan B:n mielipiteet ja kuva hänestä täydentyy. Viimeisen romaanin kohtaloki selviää mutta sitä ratkaisua saavat lukijat itse etsiä.

Kun kirja kattaa ajan toisen maailmansodan keskitysleireistä, sosialismin aikaan ja uuteen vapautumisen jaksoon, kertoo Keserũ:n elämä yhteiskunnallisesta tilanteesta näiden jaksojen aikana. Sosialismin aikana hän oli hetken vankilsassa mutta yhtä lailla hän on turhautunut myös ns. vapautumisen aikaan. Keserũ:n kautta tulee näkyviin myös B:n lievä ”kumouksellinen” toiminta. Kokonaiskuva kirjailija B:stä täydentyy hänen vaimonsa Judit:n ja viime vaiheen rakastajattarensa Sáran kokemuksilla. Kirjailija B;n jäähyväiskirjeet kummallekin ovat hyvin koskettavia.

Kirjan lopussa Judit kertoo miehelleen Adam:lle B:n viimeisen romaanin kohtalosta ja laajemminkin B:n elämästä, keskitysleirin kokemusten vaikutuksista B:hen ja sen kautta myös hänen läheisiinsä. Tämä lyhyt jakso on sisällöltään mittaansa merkittävämpi ja koskettavampi ja nostaa lievästi esille kysymyksen juutalaisuudesta ja erityisesti siitä, uskaltaako kaikkien kokemusten jälkeen kertoa, että he ovat puolijuutalaisia.

Lainaan tähän loppuun vielä pätkän B:n jäähyväiskirjeestä Juditille. Tämä pätkä osoittaa hienosti, miten Auschwitz vaikutta sen kokeneisiin ja heidän läheisiinsä koko elämän ajan:

”Sinun täytyy polttaa kirjoitus, jossa annan käsiisi kurjan ja katoavaisen tarinamme: sinun, johon Auschwitz – ilman että sitä tuntisit, sinä viaton -on minun kauttani viiltänyt syvimmät haavat.”

Imre Kertész: kirja ”Lopetus” on hieno, surullinen ja tärkeä kirja, jossa painottuvat keskitysleirin ikuisesti ihmiselämään vaikuttavat kokemukset. Kiertoteitse kirja varmasti kuvaa myös Kertész:n omia tuntoja keskitysleiriltä vapautumisen jälkeen. Kirjan taustalla on Unkarin muutokset sota-ajasta, sosialismin kautta nykyaikaan. Kirjasta tulee näytelmä Kansallisteatteriin syksyllä 2026. Kirjan lukemisen ohella näytelmä kannattaa varmasti katsoa.