Nina Rintala: "Merenalaiset hulmuavat osat"

 

 

 

Nina Rintala: ”Merenalaiset hulmuavat osat”

Basam Books 2023

117 sivua

 

Meri on kohde, tai aihe, joka esiintyy niin kirjallisuudessa kuin taiteessakin  ehkäpä rakkauden  jälkeen toiseksi  eniten. Keskeinen se on myös kirjan nimen mukaisesti Nina Rintalan runokirjassa ”Merenalaiset hulmuavat osat”,  mutta  runoja  lukiessa  tuntuu siltä, että tässä kirjassa meri ja  rakkaus liittyvät  yhteen. Tai ehkäpä se  on niin, että meri on olennaisessa osassa rakkaudessa luontoon, ihmisiin ja elämään. Tai jopa ihmisen syntyyn.

Meren ja veden suuri rakastaja Joseph Brodsky  totesi  kirjassaan ”Veden peili”, ”että jos Jumalan Henki liikkui vetten yllä, veden oli pakko kuvastaa se.” Olen itse  tulkinnut sen niin, että vesi on nähnyt Jumalan kasvot ja kun vedellä  on muisti, se  kantaa tätä tietoa mukanaan. Se myös näkee ja kokee  kaiken. Brodsky:n teksti  tuli mieleen kirjan  hienosta  runosta ”Liu’u ohi. Vahvemmin asia  ilmaistaan  kirjan  viimeisessä runossa ”Meren muisti”. Jotenkin  löydän siitä myös omat ajatukseni  ja  uskoni. Tässä  runosta  viimeinen osa:

”…

Meri, joka muistaa kaiken
puhjenneista sikiökalvoista,
dna-kierteistä, nesteaitioista,
roskapyörteistä, muistaa kaiken
tähän päivään saakka, ja sen yli.

Meri, joka antaa valon läpäistä
pohjaan saakka
ja on silti armollinen.”

 

Kaunis  on myös kirjan  runo ”Mitä tapahtuu jokaisen pilven ja meren välillä? Se kertoo hienosti miten  kaikki  vaikuttaa kaikkeen. Se on kaunis, mutta myös tärkeä ympäristön tulevaisuuden  kannalta ja ennen kaikkea ihmisten tekemisten kannalta. Lainaan siitä  vain  runon lopun:

”…

Mitä tapahtuu muoviroskalautan ja meren välillä?

Mitä tapahtuu merilinnun, merikilpikonnan, merileijonan,
hylkeen, valaan, delfiinin ja meren välillä?

       Mitä tapahtuu ihmisen ja meren välillä?!

Mitä tapahtuu, kun laskelmat pettävät, vaahtopäät haihtuvat
ja koralliriutat kalpenevat? Mitä tapahtuu?

      Mitä tapahtuu ihmisen ja meren välillä?!

Mitä tapahtuu? Voitko valita, mitä tapahtuu?!!
Voitko valita? Voitko valita oikein? Valita. Valita. Valita!!”

Myös kaipuu ja rakkaus ovat  olennainen osa kirjan runoja.  Rakkaus ihmisiin yhdistetään kuitenkin hienolla tavalla niin luontoon, mereen kuin luonnon tapahtumiinkin. Kaipuun ja muistojen kannalta se onkin olennaista ja tärkeää. Tärkeä osa kokonaisuutta  jää silloinkin, kun rakkauden  kohde ei ole enää tavoitettavissa.

”Ei meillä ollut muuta
kuin kesä,
meri ja toisemme,
ne purjeveneinä
ohilipuvat hetket.

…”

Kirjassa runojen kauneus ja proosarunojen sisältämät tiedot meren saastumisesta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista  muodostavat kokonaisuuden, jossa luonnon- ja meriensuojelun tärkeys uppoaa lukijaan niin tunteen, kuin ymmärryksenkin  kautta. Nautin suunnattomasti  runojen  silmiini avaamista  kuvista ja  yhtä lailla  järkytyin niistä kuvista, joita ihmisen toiminta merelle  ja luonnolle aiheuttaa:

”…

Pelastamani joutsenen katse on minuun liimattuna.
Seuraavat sata vuotta.

…”

Kirjan lopussa on myös  silmiä avaava lista ”Meren huuhtomaa”. Sieltä ne löytyvät meidänkin mökkiemme rantavesien  jätteet ja pois heitetyt esineet.

Tämä on kaunis ja herättävä  runokirja. Kaunis  sisällöltään ja muodoltaan. Osassa runoja on tekstiä muotoiltu niin, että  muoto tukee hienosti sisältöä. Kirjan kansi  on kaunis  ja tavoittaa aloitusrunon sisällön. Kannessa  lukee ”puhuttava runo”  ja varmasti osa runoista avautuu  vielä paremmin esittämällä,  mutta vaikutuksen runot tekevät luettunakin.

Tämä on upea kirja. Vaikka se on kaunis ja koskettava kunnianosoitus merelle (…Mereksi minä muutun/ja hipaisen ihoasi/kun uit ohi… ), se kasvaa siitä laajemmin koko luontoa ja ihmisyyttä koskevaksi teokseksi. (… ja sattuuhan sekin kun/ tajuaa, että/ ikkuna merelle -/ on ikkuna itseen…). Runojen kautta kasvaa myös tietoisuus meidän vastuustamme  ja velastamme  merelle (Rantaviiva on vaaran raja,/ pahuus ei asu meressä/ ei, se tulee maata pitkin/ kahdella jalalla.) Kirja myös esittää kysymyksen joka meidän pitäisi asettaa itsellemme joka päivä (… Olenko merivelkaa turhuuksien haluamisesta, jokaisesta roskasta, jota kosketan viimeiseksi mutta en kerää talteen?...). 

Kiitos tekijälle ainutlaatuisesta kokemuksesta.

Kannen kuva on  Basam Books:n nettisivuilta