Jonas Hassen Khemiri: ”Kaikki se mitä en muista”
Johnny Kniga Kustannus 2016 (BON-pokkari)
291 sivua
Ruotsinkielinen alkuteos ”Altt ja inte minns” 2015
Suomentanut Tarja Lipponen
Kirja sai Ruotsissa August-palkinnon 2015
Kirjan lähtökohtana
on se, että 26-vuotia Samuel kuolee
auto-onnettomuudessa. Kertoja haluaa
kirjoittaa kirjan Samuelin
viimeisestä päivästä ja alkaa
koota tietoja eri lähteistä.
Samuelin äidiltä, ystäviltä, naapureilta. Vähitellen alkaa muodostua kuva Samuelista mutta
myös hänen elämästään ja maailmasta
hänen ympärillään.
Jos henkilöiden
nimiin ei kiinnitä huomiota,
niin kirjan alussa huomaa lukevansa tarinaa
ihan tavallisten ruotsalaisten
elämästä. Kun tämän huomaa, ymmärtää, että samanlaisia
ihmisiähän me olemme,
ihonväristä riippumatta.
Erilaisuus on ihmisten omassa
päässä ja sen vuoksi usein myös
ne, joilla ei ole takana rasistisia ajatuksia, esittävät kysymyksiä ”Mistä olet tullut ?” tai
”Missä olet syntynyt?”. Pitäisi oppia
ymmärtämään, että ihonvärin vaihtelu
on luonnollista ihmiskunnalle, niin kuin kielikin tai tukan tai silmien väri.
Tämä kirja voidaan
lukea hyvin monella
tavalla. Kiihkeänä hetken kestävänä ja
sammuvana rakkaustarina. Oman tien etsimisenä tai jopa kertomuksena hyväksikäytöstä. Minusta tärkeintä on kuitenkin kuvaus maahanmuuttajien arjesta
tavalla, jossa se liittyi osaksi
jokapäiväistä elämää. Osaksi tavallista
ruotsalaista arkea. Jotenkin
tuntuu, että näin kerrottuna tämä aihe koskettaa
parhaiten. Näin asioita ei
voi sivuuttaa erikoisuutena
tai poikkeuksena. Ne ovat
samalla tavalla osa
elämää ja arkea kuin
kaikki muukin.
Kirja etenee lyhyissä
jaksoissa, joissa kukin
henkilö kertoo omia
näkemyksiään. Puhujaa ei kummemmin
esitellä. Tämä menettely tekee
kirjasta toisaalta helppolukuisen, toisaalta välillä
joutuu arvuuttelemaan kuka
puhuu. Kirja myös yllättää, niin kuin hyvän
kirjan pitääkin.
Yksi viime vuoden
parhaita kirjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti