Vladimir Nabokov: "Väärin päin"

 

 

 

 

Vladimir Nabokov: ”Väärin päin”

Moebius 2021

296 sivua

Kirja sisältää teokset ”Väärin päin” ja ”Vanen sisarukset”

Alkuperäisteokset ”Bend Sinister” ja ”The Vane Sisters”

Suomentaja Heikki Karjalainen

 

Moebius on nyt julkaissut kaksi ennen suomentamatonta Nabokovin teosta ”Väärin päin” ja ”Kutsu mestaukseen”.  Tämän teoksen esipuheessaan Nabokovkin mainitsee, että teokset ovat hengenheimolaisia, joten niiden julkaiseminen samanaikaisesti on ilouutinen Nabokovin ystäville, vaikka teokset eivät aivan Nabokovin parhaimmistoa olekaan. Merkittäviä ne kuitenkin ovat.  Teoksessa ”Väärin päin”, jota tässä käsittelen, on lisäksi useita kerrassaan upeita kohtia, joten lukunautinto on taattu.  Kirjasta ”Kutsu mestaukseen” on Jaana Helena Seppäsen laaja arvio Parnassossa 3/2024.

Kirjassa ”Väärin päin” on tekijän yhdeksän sivun pituinen esipuhe, josta haluaisin sanoa, että lukekaa se vasta kirjan lukemisen jälkeen. Luin sen ensin ja se sekoitti kyllä ajatuksia ja ohjasi lukemista yksityiskohtiin mutta jälkikäteen lukemalla taas selvensi yksityiskohtia ja antoi samalla mahdollisuuden miettiä, olivatko omat ajatukset tavoittaneet kirjailijan ajatuksia. Esipuhe olisi sopinut paremmin jälkisanoiksi.

Kirjan päähenkilö on kansainvälisesti tunnettu filosofi Adam Krug, jonka elämää seurataan valtiossa, jossa on tapahtunut vallankumous. Valtaan on noussut ekwilistien ryhmä, joiden aatemaailma perustuu sille, että kaiken lähtökohtana on tavallisen tallaajan maailma ja ihanteet. Erilaisuutta ja poikkeavuutta ei sallita. Nabokov on paljon aikaansa edellä, sillä kirja kritisoi paitsi Neuvostoliiton ja Hitlerin Saksan yhteiskuntajärjestystä myös ilmiselvästi nykyisten populististen ryhmien lähtökohtia.  Voi hyvin sanoa, että kirja satiiri populistisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Kirjan satiiri on pistävää ja paikoin huvittavan liioittelevaa mutta kun nykyistä ja aiempaakin maailmaa katsoo, niin hymy hyytyy, sillä niin niin lähelle todellisuutta Nabokov kirjassaan. pääsee.

Ekwilistit haluavat saada Krug:n puolelleen ja kirja kuvaa hienosti menetelmää, jota Nabokov kutsuu nimellä ”rakkauden vipu” ja sen muuttumista sen mukaan mitä enemmän kohteena olevasta ihmisestä tiedetään. Aluksi ihmistä houkutellaan lahjuksilla, arvoasemalla, rahalla tai seksuaalisilla houkutuksilla. Vähitellen siirrytään raaempiin menetelmiin, ystävien ja sukulaisten vangitsemiseen ja uhkaluihin. Krugin tapauksessa viimeinen keino on yritys hänen poikansa kaappaamiseen ja hänen käyttämisensä panttivankina. ”Rakkauden vipu” on menettely, jota varmasti käytetään jossain muodossa kaikissa yhteiskunnissa, joissakin brutaalimmin kuin toisissa.

Vaikka kirjan pääsisältönä on pelottavakin satiiri populistisesta yhteiskuntajärjestelmästä, on kirjassa pätkiä, jotka saavat lukijan aidosti hykertelemään. Sellainen on mm. pätkä, jossa Krug:n ja hänen ystävänsä Ember tulkitsevat Hamletin sisältöä uudella tavalla. Myös Krugin kuvaus linja-automatkojen järjestelyistä ekwilistisessä yhteiskunnassa tai vartiomiesten toiminnassa sillalla, on samanlaista herkullista liioittelua kuin Jerry Cottoneissa aikanaan. Tärkein kirjallinen hienous tulee kuitenkin esille kirjan lopussa. Siitä Nabokov toteaa jo esipuheessaan:

”…ja Krugin autuas hulluus hänen ymmärtäessään yhtäkkiä totuuden kaikessa yksinkertaisuudessaan, kykenemättä kuitenkaan ilmaisemaan sitä oman maailmansa kielellä, nimittäin että hän ja hänen poikansa ja vaimonsa ja kaikki muutkin ovat vain minun oikkujani ja mielijohteitani.”

Parin viimeisen vuoden aikana on suomennettu kaksi Nabokovin teosta ”Väärin päin” ja ”Kutsu mestaukseen”. Merkittävä kulttuuriteko ja ilouutinen Nabokovin ystäville. Teokset ovat selkeästi erilaisten yhteiskuntakokeilujen kritiikkiä, mutta ”Väärin päin” on selkeästi myös satiiri populistisesta ideologiasta sen perustalle rakentuvasta yhteiskunnasta. Hyvä satiiri hymyilyttää ja avaa silmiä mutta pitää sanoa, että Nabokovin kuvaus osuu myös pelottavan lähelle todellisuutta. Joten kirja on syytä lukea.