A.S. Byatt: ”Pieni musta kirja”
Teos 2012
204 sivua
Suomennos Kersti Juva
Alkuteos: Little Black Book of Stories 2003
A.S. Byatt on 1936 syntynyt englantilainen, palkittu
(Booker-palkinto 1990) kirjailija,
jonka kirja ”Riivaus” on usein
maailman parhaiden kirjojen
listalla. Byatt:lta on suomennettu
neljä teosta ”Riivaus”, ”Lasten
kirja”,”Pieni musta kirja” ja ”Ragnarök: Jumalten tuho”.
Kirjan ”Riivaus” on
alaotsikkona romanttinen
kertomus. Romanttinen se kyllä
on, mutta myös muuten
kaiken suitsutuksen arvoinen. Hyvä ja tutustumisen arvoinen
jo kyllä imaisee mukaansa kirja. Minusta
Byatt:n paras on
kuitenkin ”Lasten kirja”, vaikka
se on paksu ja tuntuu aluksi
vaikealukuiselta. Vaikealukuisuus johtuu siitä, että se kattaa
pitkän ajanjakson, usean ihmisen
henkilöhistorian ja käsittelee useita
taiteenlajeja. Kuitenkin kun
kirjaan pääsee sisälle,
se palkitsee lukijan tunteilla, oivalluksilla ja tiedoilla.
Kyllä siinäkin voisi alaotsikkona olla
romanttinen kertomus mutta on ”Lasten
kirja” paljon muutakin.
”Lasten kirja” yhtenä
osana olivat sadut tai
tarinat joita yksi
päähenkilöistä kirjoitti lapsilleen. Tarinat etenivät ja kehittyivät lasten
kasvamisen myötä. Minusta
tämä ”Pieni musta kirja”
on tavallaan alkusoittoa ”Lasten kirjan” tarinoille. Tosin
kyllä siellä tarinat
olivat hurjempia.
Tässä kirjassa on viisi
tarinaa. ”Olio metsässä”
kertoo kahdesta pikkutytöstä jotka tapaavat sodan aikana
evakuointimatkan lepopaikassa ja
lähtevät yhdessä metsää”. Siellä he luulevat
nähneensä oudon ja pelottavan olion. Asia jää vaivaamaan ja
taas sattumalta he lähtevät sodan jälkeen
tutkimaan asiaan. Levähdyspaikan
museossa he törmäävät
tarinoihin oliosta. Onko se todella olemassa ? Miten asiasta saadaan selvyys ? Ehkä voidaan
ajatella niinkin, että jokainen kohtaa
pelkonsa tavallaan. Mikä on sinun
ratkaisusi ?
Toinen tarina
”Kehotaidetta” on inhottava ja ihana. Omasta elämästään mutta
ei työstään vieraantunut
naistentautien lääkäri kohtaa nälkiintyneen taideopiskelijan. Opiskelija
palkataan lopulta auttamaan sairaalalle lahjoitettujen lääketieteellisten laitteiden
ja näytteiden
luetteloinnissa. Muodostuu suhde,
jonka tuloksena on
raskaus. Kertomuksessa
äitiyden ja raskauden ja
synnytykseen liittyvät kuoleman
pelot kamppailevat. Ihanuus tarinassa on siinä kuinka äidinrakkaus lopulta
ylittää korkeimmatkin muurit.
Kolmannessa
kertomuksessa ”Kivinainen” äitinsä
kuoleman jälkeen yksinäiseksi
jäänyt nainen huomaa
muuttuvansa vähitellen kiveksi. Vähitellen hän
tottuu ajatukseen ja
alkaa etsiä kivelle sopivaa lepopaikkaa, johon hän
jäisi sitten kun
lopullinen kivettyminen tapahtuu. Etsinnän yhteydessä
hän tapaa islantilaisen
kivenveistäjän joka kertoo
kivihahmoihin liittyvistä islantilaisista tarinoista. Nainen lähtee
miehen mukana Islantiin
ja lopullisen kivettymisen
yhteydessä pääsee liittymään
islantilaisten taruhahmojen seuraan. Tarinan parasta
antia on islantilainen
mytologia.
Neljäs tarina ”Materiaalia”
kertoo kirjoittakurssista ja sen
hiukkasen tympääntyneestä vetäjästä.
Kurssilaiset ja heidän
tekstinsä ovat hyvin
ennalta arvattavia. Kurssille
osallistuu 82-vuotias, hillitysti pukeutunut ja huomaamattomasti käyttäytyvä
rouva, jonka tekstit yllättävät
vetäjän. Hän lähettää
tekstit kilpailuun, jonka ne
voittavat. Kun vetäjä
lähtee ilmoittamaan voitosta
paljastuu ettei kaikki
olekaan sitä miltä
näyttää.
Viides tarina ”Pinkki
nauha” on ehkä arvoituksellisin. Siinä vanheneva James hoitaa muistisairasta ja osittain väkivaltaiseksi muuttunutta vaimoaan. Eräänä yönä hän
päästää sisälle etiäisen joka
pakenee takaa-ajajaansa. Muuttaako
tämä Jamesin tilanteen ? Onko pinkki
nauha ratkaisu ?
Byatt:n tarinat ovat
aina enemmän kuin
miltä ne näyttävät. Ne
vaikuttavat ajatuksissa pitkään ja
hyvin usein ne
kuitenkin jättävät myönteisen
muiston, vaikka lähes aina
sisältävät myös kauhua
tai iljetyksiä. Mutta
sellaistahan elämä on.
Tämänkin kirjan osalta
täytyy antaa kiitos suomentaja
Kersti Juvalle. Näissä
tarinoissa erityisesti lääketieteellinen sanasto
ja kymmenen erilaiset
kivilajit ovat vaatineet
melkoista perehtymistä.
Suomennos on kauttaaltaan
upeaa.