Solvej Balle: ”Tilavuuden laskemisesta” osat I, II, III ja IV
Kosmos 2024 (I , II ja III osa) ja 2026 (IV osa)
I-osa 155 sivua, II-osa 175 sivua, III-osa 174 sivua ja IV-osa 174 sivua
Suomentanut Sanna Manninen
Tanskankieliset alkuteokset ”Om udregning af rumfang I, II, III, ja IV (2020 …2022)
Tanskalaisen Solvej Ballen teos ”Tilavuuden laskemisesta” käsittää suunnitelmien mukaan 7 osaa. Kuusi niistä on jo ilmestynyt tanskaksi ka neljä suomennettu. Viimeisin IV-osa 2026. Teos on uskomattoman omaperäinen ja imaisee lukijan mukaansa. Tämän teossarjan osalta ei voida sanoa, että kukin jakso olisi oma itsenäinen teoksensa. Kirjat kuuluvat yhteen ja muodostavat jatkumon ja tapahtumien ketjun.
Nuori Voima lehdessä 1/2026 on Telma Peuran erinomainen haastattelu Solvej Ballesta ja nimenomaan tästä teoksesta. Siinä Balle toteaa, että häntä on aina kiinnostanut se ”miten kirjallisuus mallintaa aikaa ja muovaa aikakäsitystä” ja että häntä on kiinnostanut ”mitä tapahtuisi, jos sama päivä toistuisi yhä uudelleen”. Juuri nämä ovat tämän kirjasarjan keskeisiä teemoja.
Sarjan ensimmäinen osa pääsee vauhtiin tilanteesta, jossa päähenkilö Tara huomaa marraskuun 18 päivän toistuvan. Hän huomaa sen Pariisissa hotellissa, jossa yhden vieraan leipäpala putoaa aamupalalla lattialle samalla tavalla viipyillen. Ensimmäistä jaksoa kuvaavat hämmennys, pyrkimykset etsiä ulospääsytietä ja turhautuminen, kun puolisolle täytyy joka päivä kertoa tilanne uudelleen. Ensimmäinen osa onkin paluutien etsimistä yksin tai kumppanin kanssa. Osan tärkein havainto Taralle on se, että hän huomaa ”syövänsä maailman tyhjäksi” sillä tavarat, jotka hän käyttää eivät palaudu vaikka 18 marraskuuta palaakin. Ne häviävät kulutuksen myötä kaupoista, ravintoloista tai puutarhasta.
Sarjan toinen kirja on jo uuden etsimistä. Miten toistuvat päivät voisi elää uudella tavalla mutta tavallaan myös palaamista vanhaan. Tara kaipaa vuodenaikojen vaihtelua ja hakee sitä matkustamalla sinne missä marraskuusta huolimatta on eri vuodenaikoja vastaavia olosuhteita. Kirjan lopussa hänen yksinäisyytensä loppuu sillä hän löytää toisen marraskuun 18 päivään juuttuneen henkilön. Hän löytyy, kun Tara havaitsee ihmisen, joka ei toimi samalla tavalla toistuvina päivinä.
Kolmannessa kirjassa aikaan juuttuneita löytyy lisää. Uudet mukaan tulevat tuovat mukanaan myös uutta ajattelutapaa. He eivät vain juutu toistoihin, vaan ajattelevat että aikaan juuttuneiden tulisi toimia ”ulkopuolisen” maailman hyväksi joko estämällä yksittäisiä onnettomuuksia tai puuttumalla rakenteisiin ja luoda edellytyksiä paremmalle maailmalle.
Vähitellen aikaan juuttuneita tulee lisää ja heistä kasvaa yhteisö ja kollektiivi, joka löytää suurelle joukolle riittävän asuinpaikan. Siellä asutaan tai vieraillaan mutta se on aiemmin yksinäisyyteen juuttuneille kiintopiste ja paikka, jossa ei joka aamu kertoa uudelleen samoja asioita. vaan ympäristön ihmiset muistavat mitä on tapahtunut.
Yhteisön voimalla ja tuella kirjaan tulee entistä enemmän laajoja pohdintoja mukana olevien tilanteen syistä, siitä miten ajan sekoaminen on tapahtunut, miksi juuri heille ja mitä olisi tehtävissä. Mietitään myös tarvetta kielen muuttamiseen, kun vanhat termit eivät enää sovellu esimerkiksi ajan määrittelyyn. Pohditaan ikääntymisen vaikutuksia. Ulkoisen maailman muuttumista ja ennen kaikkea miten turvataan myös ulkoisen maailman resurssit, eikä ”syödä maailmaa tyhjäksi”.
En kerro juonesta enempää mutta kirjassa kuvatut ilmiöt ja pohdinnat ovat mielenkiintoisia. Tärkeää on kuinka osallistujat myös heräävät maailman rajallisuuteen. Aluksi osa käytti toistuvuutta hyväkseen ja käytti ympäristöään hyväksi, mutta lopulta kaikki myös oivalsivat rajallisuuden. Ihmisten mielissä tapahtuneet muutokset on kirjassa kuvattu hienosti. Aluksi Tapan mielessä vain joskus vieraili toivo. Kun yhteisö kasvoi, päivät alkoivat kulua nopeasti mutta hyvin vahvasti kaikessa oli pohjavireenä kaipaus.
Balle kirjoitta hyvin ja koukuttavasti. Jokainen osa päättyy jonkin uuden alkuun ja seuraavaan kirjaa odottaa aina malttamattomasti. Toistuvat päivät eivät ole yksitoikkoisia vaan tarjoavat aina jotain uutta ja jotain mystistäkin, jonka ratkaisua jää odottelemaan. Neljännessä osassa se on Taran tulevaisuus mutta myös Olgan makuupussi (Lukemalla se selviää).
Pitää antaa kiitos suomentajalle Sanna Manniselle. Hienosa työtä ja ei mitään paineita, mutta seuraavaa osaa täällä odotellaan jo.
Solvej Ballen kirjasarjaa ”Tilavuuden laskemisesta” on suomennettu 4 osaa (kaikkiaan 7). Niihin kannattaa tarttua jo nyt sillä, vaikka kyse ei olekaan itsenäisistä teoksista, jokainen osa muodostaa järkevän kokonaisuuden. Nämä kirjat imaisevat mukaansa ja herättävät ajatuksia ajasta sen käyttäytymisestä ja ihmisestä tilanteissa, joissa aika pysähtyy. Vaikka ajatuksia herää, lukekaa kirjat kuitenkin romaaneina, sillä henkisesti ne ravitsevat kaikkein eniten. Kiitos suomentajalle Sanna Manniselle. Tämä kirjasarja varmasti yllättää.