Maria Pettersson: "Historian jännät naiset"

 

 

 

Maria Pettersson: ”Historian jännät naiset”

Atena 2020

502 sivua

Graafinen suunnittelu  Maria Manner

Taitto Ville Lähteenmäki

 

Sain tämän kirjan isänpäivälahjaksi  ja toivon, että  moni  muukin isä  olisi sen saanut.  Jos ei,  niin  onhan  joulu ja sen  lahjahankinnat  vielä edessä. Sillä  tämä  on  kerrassaan  komea  kirja  niin sisällöltään,  kuin  ulkoasultaankin, joten  kiitokset  molemmista  osista  vastaaville. Lisäksi  tämä  on  silmiä avaava  kirja,  sillä naisten  osuutta  niin tieteessä,  taiteessa  kuin muussakin  maailman  menossa  on  suuresti  vähätelty  ja  piilotettu. Nyt  kirjassa  esitettyjen  naisten  ja  heidän  kaltaistensa  lisäksi  maailmamme  on  täynnä  yhtä  merkittäviä  naisia,  näitä arjen sankareita.

Monet  kirjan  naista  ovat  minulle  tuiki  tuntemattomia, joten henkilöiden  valinta  on  osunut  kohdalleen.  He  ovat  eri  aikakausilta,  eri  puolista  maailmaa,  erilaista  etnisistä  ja  uskonnollisista  ryhmistä ja ovat  toimineet  hyvin  erilaisilla  aloilla ja  tehtävissä.  Tämä  on  tärkeääkin,  sillä  helposti  sanotaan,  että  kyllähän  naiset  pärjäävät  siinä  ja  siinä  tehtävässä,  mutta  eivät  muualla. Nyt  nähdään, että  naiset  pärjäävät missä  tahansa,  kun  saavat  tilaisuudet  tai  pärjäävät,  vaikka  eivät  tilaisuutta  saisikaan. Yhden  asian  olin kuitenkin  huomaavinani. Heti  kun  naiset  saavat  koulutusta, heidän  mahdollisuutensa  nousevat  uudelle  tasolle. Ei  siis  ihme, että  siellä  missä  naisia  sorretaan, siellä  heitä estetään  opiskelemasta.

Esille  nousevia  naisia  vähätellään lähes  aina. Vielä  nykyisinkin.  Esimerkiksi  hallituksemme  naisjäseniä, pääministeriä  myöten,  tytötellään julkisesti,  jopa sanomalehtien kolumneissa. Tytöttelyllä  yritetään  kyseenalaistaa  heidän  osaamistaan. Vähitellen  tuo  tytöttely  alkaa kuitenkin kääntyä  itseään  vastaan,  sillä naiset  alkavat  olla osaavin  ja  koulutetuin  ryhmä  meidän  yhteiskunnassamme. Nykyisin  nuoret  tytöt  voisivat  jo  sanoa: ”Me  olemme  tyttöjä, me  pystymme  kaikkeen”. Ja  senhän  viimeistään  Greta Thunberg  on  jo  osoittanutkin. Tämä  kirja  on  hyvä  lisä  niiden  keinojen  joukossa,  joilla  tällaista  vahvaa itsetuntoa  kasvatetaan.

Kirjassa  estellystä  naisista  on kustakin vain  muutaman  sivun  pituinen teksti,  mutta  silti  siihen  on saatu  mahdutettua  mukaan  myös  hieno  kuvaus  siitä  historiallisesta  tilanteesta, jossa  naiset toimivat ja  elivät.   Se  paitsi  auttaa  ymmärtämään  naisten lähtökohtia  ja  toiminnan  vaikeutta, on  myös  oivallinen kertaus historiasta. Useimmille  meistä  lukijoista  tämäkin  on  uutta  tietoa. Teksti  on kaiken  kaikkiaan  napakkaa, selkeää  ja helppolukuista.

Kirja,  jonka  aiheena  ovat  historian  jännät  naiset,  houkuttelisi  keräämään  sisälleen skandaaleissa  ryvettyneitä henkilöitä. Sillähän  maksimoitaisiin  lukijamäärät. Tässä  kirjassa  tuohon houkutukseen  ei  ole  sorruttu. Pääosa  naista  on toiminut  myös  yhteiskunnallisesti  merkittävästi. Tosin  joidenkin  osalta  tämä  toiminta  on paljastunut  vasta  heidän  kuolemansa  jälkeen. Voidaankin  sanoa, että  kirja esittelee  vaikuttajanaisia ei skandaalikuningattaria, vaikka  kyllähän  jokainen  vaikuttamaan  pyrkinyt  nainen  aikanaan  aiheutti skandaalin. Sanoisi, että  näin valitut  henkilöt  ovat kyllä  kiinnostavampia  kuin skandaalikuningattaret. Valinta  on ollut  oikea  ja kiinnostava.

Erityisesti  haluaisin  korostaan  kirjasta vain  kolmen  sivun  pituista osuutta nimeltään ”Ravensbrückin naisten keskitysleiri”. Pätkä on  lyhyt  mutta  sitä  painavampaa tekstiä  ja  vaikuttavampi. Se  tuo paljaalla  tavalla esille  naisten  kohtalon  kriisitilanteissa  ja rotuopin  vallitessa. Kun sen  lukee, ymmärtää, että  ilman tuota,  kirja olisi  jäänyt  vajavaiseksi

Kirjan  lopussa  on  luettelo  suomenkielisistä  kirjoista  historian  jännistä  naista. Se  ei  pyrikään  olemaan  kattava,  mutta  yhtä  kirjaa olisin  sinne  kaivannut. Kyseessä  on Eva Isaksson:n  kirja ”Nainen ja maailmankaikkeus” (URSA:n julkaisuja n:o 31,  1987,192 sivua). Kirjassa  esitellään luonnontieteen alalla toimineita  naisia,  yhteensä 125  kappaletta.  Kirjoissa  esitellään osin  samoja henkilöitä mm. Lise Meitner, Hypatia ja Sonja (Sofia) Kovalevskaja,  mutta kirjan ”Historian  jänniä naisia”  aihepiiri  on  laajempi. Isaksson:n  kirja antaa  kuitenkin  luonnontieteistä  kiinnostuneille  kattavamman  kuvan  naisten  osuudesta tuolla alalla. Siinä  esitellään  myös  muutamia  suomalaisia  naisia.

Tämä on  tärkeä ja hyvin  toimitettu ja  kirjoitettu  kirja. Kirjan on taitoltaan  ja ulkoasultaan  kaunis, joten yksi  joululahjaidea  on tässä. Kirja tarjoaa varmasti jokaiselle  paljon uutta  tietoa, murtaa vanhoja  käsityksiä  ja panee ajattelemaan. Ja se on hyvä  alku,  sillä  kun  kirjankin  naiskohtaloita  lukee, on pakko  todeta, että  me emme ole heitä  kohdellessamme  juuri  mitään  järkevää  ajatelleet.  Olemme  yrittäneet tukahduttaa suuren  ja  arvokkaan  luovan  resurssin  ja  maksamme  siitä  pitkään. Onneksi  emme  ole siinä aina onnistuneet.