Heidi Pyykkönen & Niilo Rantala: Aina

Heidi Pyykkönen & Niilo Rantala: ”Aina”, rakkausrunoelma

80 sivua + Epilogi 3 sivua

2018

Käsite, Helsinki

Graafinen  suunnittelu: Ruho Factory

Olkoon siunattu se kuukausi ja vuosi
ja päivä, tunti, kaunis seutu, paikka,
jossa kohtasin nuo lumoavat silmät,
ja se hetki, kun jäin niiden vangiksi.
(Petrarca: Sonetteja Lauralle)

Heidi Pyykkönen & Niilo Rantala ”AINA, rakkausrunoelma” (Käsite 2018). Tämä  on  kirja jonka  toivoisin  jokaisen  kokevan.  Se on täynnä luovuutta, elämäniloa, kauneutta ja ennen kaikkea  rakkautta. Ja sitähän ja sen  kokemista  me  kaikki  tarvitsemme. AINA.

Puhuin edellä  kokemisesta, en pelkästään  lukemisesta. Kirja  on rakkausrunoelma, jonka etenemistä seuraa ajoittain  henkeään  pidätellen. Jokainen  sivu, sen tekstit  ja  kuviot avaavat  uuden ulottuvuuden tai  maailman tarinaan. Maailman,  jonka  lukijan  mielikuvitus tai kokemus voi rakentaa  omanlaisekseen.

Onnekkaana sain  nähdä osan rakkausrunoelmasta lavalla,  Turun  Pienen Kirjapuodin  järjestämissä  iltamissa. Esitys  oli  verrattoman  hyvä  mutta  myös  lukiessa  pääsee  samanlaiseen  tunnelmaan, antamalla  mielikuvituksen  liikkua  vapaasti. Kirjassa  on  erilaisia  tyylilajeja, viittauksia  historiaan, satuihin  ja  iskelmiin,  jotka parhaimmillaan  luovat  aivan  uusia  mielikuvia. Jo prologin  kalevalainen  poljento on upea.  Lumikki ja seisemän  hyypiötä paljastaa  paljon meistä jokaisesta  ja  luonteistamme. Jumalainen  pitopöytä saa meidät ehkä  muistamaan, että rakkaus  on  ikuista eikä  kuolema  ole  rajapinta.

Kirjan  alaotsikkona  on rakkausrunoelma  ja  sellainen  tämä todella  on. Kokonaisuus joka  vaikuttaa. Rakkaus  ja intohimo, joka kirjasta  hehkuu,  välittyy  lukijaan. AINA.

Meillä  suomalaisilla on kaikessa  kohtuullisuusvaatimuksia. Rakkauttakaan ei  muka  saisi  liikaa hehkuttaa,  ettei  se  kuluisi. Tämä  kirja  antaa  noille väärille  käsityksille  piut paut.   Antaa  siis palaa kun sen  aika  on. AINA.

Kirja  on täynnään  pieniä ihastuttavia  havaintoja  arjesta. Lainaan  tähän  vain  yhden. Sen  otsikko  on ”Myrsky”.

                                                          Kuka muu muka

                             pysähtyy lisäämään ripsiväriä keskellä  lumituiskua

                                                          kuin rakastunut

Tekstin  lisäksi kirjassa  on  hienoja  graafisia  oivalluksia,  jotka  usein tukevat  lukemista  tai  syventävät  lukukokemusta. Graafisena  suunnittelijan  on toiminut Ruho Facktory, joten  kiitos  heillekin.

Minulle  tärkeä rakkausrunoelma, vaikkakin se  aikanaan  luokiteltiin runoromaaniksi,  on Aleksandr Puskinin ”Jevgeni Onegin”. Nostan  kirjan ”AINA” sen  vierelle  kirjahyllyyni.

Kirja ”AINA” jatkaa  hienosti  perinnettä  joka on  kuultavissa seuraavassa kansanlaulussa. Olen  lainannut  sen  muotoon  yhtä AINA-kirjan  hienoista  graafisista  oivalluksista.

                             Oman kullan silmät

                             sinisen on  harmaat.

                             Ne on minun mielessäni AINA

                             Joka sunnuntaki

                             väliin viikollakin

                             AINA kun vain silimäni kiinni painan

                             (Trad. Suomi)

Tekijöiden  mukaan  tämä  on ensimmäinen  osa  kolmen  kirjan  kokonaisuudesta. Tämän  kirjan  perusteella  jatkoa  odottaa  malttamattomasti.

Kiitos Heidi Pyykkönen ja Niilo Rantala